Uniikkia käsityötä
Pitkät perinteet ja ammattitaito
Konesaumatulla pellilä on pitkät perinteet. Nykyisin katot, mihin päädytään valitsemaan konesaumattu peltikatto sisältävät usein monenlaistia läpivientejä ja monimuotoisia paikkoja, joihin pelti paukutetaan sopivaksi käsitönä.
Ainoa tapa tehdä tämäntyyppinen katto kunnolla, on tehdä sen konesaumattuna. Silloin saadaan liitettyä rännit, läpiviennit ja kattopellit saumoilla toisiinsa.
Vedelle ei jää mahdollisuutta mennä rakenteisiin.
Ammattiosaaminen maksaa
Katossa maksaa käsityö. Nykypäivänä puhutaan paljon robotisaatiosta, mutta hyvin epätodennäköistä on, että kone tulisi korvaaman peltisepän näissä hommissa. Tämä vaatii ihmistä tekijäksi.
Ja ennen kun ihminen pystyy vaativampaa kattoa tekemään, vaaditaan aika pitkä ura peltiseppänä. Vaikeat paikatkin täytyy hallita, jotta lopputulos on hyvä. Ammattiosaaminen maksaa, mutta toki siitä kannattaa maksaa. Tässä tapauksessa oikotietä onnen ei ole.
Kunnossapidolla ikää katolle
Yleensä kun uusitaan Helsingin kantakaupungissa kattoja vanhimmat on sadan vuoden ikäisiä.
Kestoikä näillä on pitkä, jos katto tehdään hyvin ja pidetään kunnossa, eli maalataan säännöllisin välein ja ei anneta lehtien ja roskien maata katolla ruostuttamassa peltiä. Näin katto kestää kyllä sukupolvelta toiselle.
Sepän taito näkyy
Palkintona tekemisestä on kädenjälki, joka jää näkymään tulevillekin sukupolville. Olen purkanut kattoja, jotka on tehty sata vuotta sitten ja saanut ihailla miten taitavia seppiä on ollut niitä tekemässä.
Toivon mukaan pystyn itsekin semmoisen jäljen jättämään, jotta tulevat sukupolvet voi vaan ihastella: "On siinä ollu taitava seppä!"
- Veli "Velu" Kilpirinne / Kelposeppä
Asiakaskokemuksia &
