Helsingin päärautatieaseman kattoremontti
Viime talven ja kevään aikana Vaskiseppiä on saattanut bongata yhden Suomen keskeisimmän rakennuksen, Helsingin päärautatieaseman katolta. Aiemminkin seppiä on näkynyt rautatieaseman katolla, mm. 2013, kun tehtiin läntisen sisäänkäynnin katto ja koristepellitykset. Nyt 2020-21 sepät uudistivat lipunmyyntihallin katon ja korjailivat muutamia muitakin katon alueita.
Rakennuksena rautatieasema on valtava. Katolla on paljon eri ikäisiä kohtia, jotka uusitaan eri aikoihin. Lipunmyyntihalliin tehtiin uudet iv-koneet ja sen yhteydessä kattokin uusittiin. Osa on rimasaumakattoa ja loiva osuus ratapihan puolelta konesaumakattoa.
Jos museoviraston kohteeseen on alunperin laitettu rimasaumakatto, on ehdoton vaatimus, että ne osuudet tehdään jatkossakin samalla tavalla. Rimasaumakatto on hieman erilainen kun konesaumakatto. Kun konesaumatossa on pellit vastakkain ja pystynosto rivien välissä, rimasaumakatossa on sauma, jossa on puurima sisällä.
Rautatieaseman katto on kaikinpuolin hyvin spesiaali: julkisivun esipatinoitu kupari liittyy kouruun, jonka jälkeen on konesaumakattoa pätkä, siitä se muuttuu rimasaumakatoksi ja harjan toisella puolella taas konesaumakatoksi. Katossa on paljon haastavia detaljeja, joissa pitää tietää mitä tekee, jotta pystytään varmistamaan pitkäikäinen katto.
Vanhimmat uusittavat osat olivat ehkä 100 vuotiaita. Ne olivat tulleet elinkaarensa päähän, eli lähes puhkiruostuneita. Se ei tarkoita, että se olisi huonoa, vaan että se on käytetty loppuun. Katolla on tietty käyttöikä ja siitä riippuen, miten katto on tehty ja huollettu, käyttöikää saadaan lisää. Käyttöiän loppupäässä katto pitää uusia.
100 vuotta on ohutlevypellille pitkä aika. Harvoin kattoa uusitaan siksi, että pelti olisi kulunut puhki, usein syy on saumoissa ja siitä miten ne on tehty ja tiivistetty.
Pääurakoitsija Constille Vaskisepät on tehnyt aiemminkin monta kohdetta. Edellinen katto tehtiin Meiran kiinteistöön Helsingin Vallilan toimistoon. Lupaukset pitää lunastaa joka ikisellä katolla. Tämä oli ensimmäinen Constin työmaa, minkä Juho veti alusta loppuun ja tilaaja oli todella tyytyväinen. Pysyttiin hyvin aikataulussa ja kaikista töistä suoriuduttiin kunnialla. Vaskiseppiin oltiin todella tyytyväisiä.
Työmaa kesti noin puoli vuotta ja katolla oli vaihtelevasti 1-4 seppää. Kun kerralla piti levittää enemmän peltiä, seppiä oli useampi. Yksityiskohtia ja tarkkuutta vaativia kohtia teki parhaat sepät, joita talosta löytyy.
Työnjohtaja Juho on sekä rakennusinsinööri ja peltiseppä. On valtava lisäarvo, että hän peltiseppänä ymmärtää minkälaisia yksityiskohtia katolla on, miten ne pitää käytännössä ratkaista ja minkälaisella aikataululla ne on mahdollista toteuttaa. Rakennusinsinöörinä taas ymmärrys kuvista ja rakenteista on laajempi.
Varsinainen pääurakka on nyt luovutettu, mutta vielä tullaan tekemään muutamia lisätöitä muilla kattoalueilla. Seuraavasta vaiheesta ollaan parhaillaan jättämässä tarjousta.
Se, miksi toinen katto kestää pitkään, toinen ei, on suoraan verrannollinen siihen, minkälaiset sepät kattoa on ollut tekemässä ja minkälaiset työkalut on käytössä. Sama pätee uusienkin kattojen tekemiseen. Materiaalit on kaikilla samanlaiset, mutta katon elinikä loppuu siihen, mihin sepän ammattitaitokin.
Rautatieasemalla kaikki kulminoituu käsillä tekemiseen ja sepän ammattitaitoon. Se, että meillä on huippusepät, on selkänoja sille, millaisia kohteita voimme tarjota. Hyvä ja pitkäaikainen katto koostuu siitä, että viedään katolle hyvä materiaali ja ammattitaitoinen seppä. Lopputulos on niiden yhdistelmä.
