Vaskisepät on historiansa aikana ollut kolmesti sepittämässä Helsingin rautatieaseman kattoa. Vuonna 2013 teimme läntisen sisäänkäynnin katon ja räystään kupariset koristepellitykset. Vuonna 2018–2019 teimme pääsisäänkäynnin länsisiiven, ja nyt syksyllä 2024 valmistui itäpuoli.
Viimeisimpään remonttiin kuului ilmastointikonehuoneen muutostyöt. Sen yhteydessä uusittiin vanhoja kattoja nykyaikaa vastaaviksi. Katon alle tehtiin paljon rakenteellisia muutoksia, koska sinne tuli uudet ilmastointikoneet. Massiiviset saneeraustoimet teki Consti Korjausrakentaminen Oy, ja me teimme Constille aliurakoitsijana peltikattoon liittyvät työt.
Remonttiin kuului monipuolisesti erilaisia kattotyyppejä. Perinteisen konesaumakaton lisäksi tehtiin rimasaumakattoa, joka on tosi spesiaali jo itsessään. Rimasaumakatossa sauma on 50 mm leveä ja kantikas. Sen sisällä on puurima, jonka päälle saumataan lista.
Lisäksi teimme Olympia-salin puolipyöreän katon päälle kaarevista riveistä puolipyöreää kattoa. Meidän YouTubesta löytyykin tästä hienoja videoita – taitaa olla yksi katsotuimpia.
Tässä projektissa sepät saivat todella haastaa itseään moneen otteeseen. Kattoremontti oli täynnä haastavia ja spesiaaleja paikkoja: paljon erilaisia kulmia, jiirejä, läpivientejä ja liittymiä – esimerkiksi kellotorniin.
Teimme täsmälleen Museoviraston ohjeiden mukaan. Olemme tottuneet tekemään näin Saarisen ja Engelin kohteissa, ja nyt kun myös Kansallismuseolla on samat arkkitehdit kuin rautatieasemalla, joka on meillä samaan aikaan työn alla. Vanhaa kunnioitetaan ja vaalitaan, tarkoitus on säilyttää alkuperäinen arkkitehdin suunnittelema ilme.
Museovirasto oli kattoremontin aikana ihan keskeinen kumppani. Monin paikoin erilaisissa rakenteissa joudutaan aika tarkkaan miettimään, miten ne vaikuttavat ulkonäköön – miten erilaiset listoitukset tai niiden mittasuhteet muuttuvat, mikä on hyväksyttävä muutos ja mikä ei. Sitä keskustelua käydään koko ajan Museoviraston kanssa tällaisessa kohteessa, jotta saadaan lopputulos, johon kaikki ovat tyytyväisiä. Katon pitää näyttää hyvältä ja pitää vettä.
Perinteisesti konesaumakatolle ei ole ulkonäkökriteeristöä. Kriteerejä on siihen, kuinka paljon se saa olla irti alustasta, mutta Museoviraston kohteissa ulkonäkökriteerit ovat todella tarkkoja. Esimerkiksi kuinka paljon kattoikkunoiden listoitusten kantit saavat poiketa toisistaan. Teimme malleja ja haimme hyvää kompromissia, jolla rakenteet ja tuuletus toimivat, mutta samalla ulkonäkö säilyy mahdollisimman alkuperäisenä. Tällainen kohde on paljon muutakin kuin katon tekemistä.
Käytännön esimerkkinä tehdään malliksi pätkä ikkunan listoitusta, konklaavi tulee paikalle katsomaan, miltä malli näyttää. Käydään keskusteluja, tehdään mahdollisia muutosehdotuksia, ja kun malli hyväksytään, lopullinen toteutetaan sen pohjalta. Erittäin tarkkaa hommaa ja vaatii hyvää yhteistyökykyä.
Perinteisesti rakennusalalla Museovirasto nähdään usein urakoitsijan työtä hankaloittavana, mutta meillä on ihan toisenlainen kokemus. Olemme saaneet tehdä Museoviraston kanssa todella hyvää yhteistyötä. Teemme mielellämme museokohteita. Olemme varmaan itsekin sen verran jo museoituneita, että joka tapauksessa teemme mielellämme tarkkaa työtä ja otamme huomioon kaikki eri näkökulmat.
Nuoret katon tekijät eivät välttämättä aina ymmärrä näiden asioiden tärkeyttä. Mutta mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän on mahdollisuuksia oppia uutta. Tällaisten arvojen vaaliminen on helppoa, kun on pidempi perspektiivi peltikattojen tekemisestä, kuten Vaskisepillä on.
Mielellämme liitymme osaksi suomalaista kulttuurihistoriaa.
