Epäilyttääkö katon kunto?
Katon kaltevuus on yksi tärkeimmistä lähtökohdista kattoremontin suunnittelussa.
Kattokaltevuus määrittää, mitä katemateriaaleja katolle voidaan asentaa ja millä tavoin. Jokaisella materiaalilla on omat kaltevuusvaatimuksensa: loivalle katolle ei voida asentaa samaa ratkaisua kuin jyrkälle, vaikka pinta-ala olisi sama.
Loiva katto vaatii tiiviit saumat ja tarkasti suunnitellun vedenohjauksen. Jyrkällä katolla korostuvat puolestaan kiinnitystekniikat, putoamissuojaus ja turvallinen liikkuminen.
Vesi ja lumi käyttäytyvät eri tavoin riippuen kaltevuudesta. Mitä loivempi katto, sitä pidempään vesi ja lumi viipyvät sen pinnalla. Tämä lisää painetta katemateriaalille ja rakenteille. Jyrkällä katolla kuorma liikkuu nopeammin, mutta edellyttää tehokkaita lumiesteitä ja sadevesijärjestelmiä.
Katon kaltevuuden mittaaminen
Katon kaltevuus voidaan selvittää joko perinteisillä mittavälineillä tai älypuhelinsovelluksella. Menetelmän valintaan vaikuttavat katon saavutettavuus, mittausolosuhteet ja käytettävissä oleva välineistö. Molemmilla tavoilla saadaan tarkka arvo, kun mittaukset tehdään huolellisesti.
Mittaaminen käsin
Mitattaessa käsipelillä selvitetään kaksi arvoa: vaakasuora matka ja pystysuora nousu. Mittaus voidaan tehdä esimerkiksi ullakolta.
Älä kiipeä katolle ilman asianmukaisia valjaita tai kattoturvatuotteita.
- Mittanauha tai laseretäisyysmittari
- Vesivaaka tai suora rima
- Mahdollisesti apuhenkilö
Vaiheet:
- Mittaa vaakamatka: Aseta mittanauha tai mittarima vaakasuoraan katon juurelta kohti harjaa. Käytä vesivaakaa tai laseria varmistaaksesi suoran mittauksen..
- Mittaa nousu: Pystysuora nousu mitataan samasta kohdasta vaakaviivan ylä pisteeseen. Mittaa suoraan ylös, ei katon suuntaisesti. Tarvittaessa käytä vaakalinjaa apuna tai merkitse linjat rimoilla.
- Kirjaa mitat ylös: Kirjaa vaakamatka (esim. 400 cm) ja nousu (esim. 60 cm). Näitä arvoja käytetään kaltevuuden laskemisessa seuraavassa vaiheessa.
- Laske suhdeluku: Laske nousu / vaakamatka selvittääksesi suhdeluvun.
Mittausvinkkejä:
- Toista mittaus useasta kohdasta ja käytä keskiarvoa.
- Jos katto on epätasainen tai kaartuva, ota mitta lyhyemmältä suoralta osuudelta.
- Loivilla katoilla pienikin mittavirhe vaikuttaa prosenttitulokseen. Käytä pitkiä etäisyyksiä, jos mahdollista.
Jos haluat laskea kulman asteina tai prosentteina, se onnistuu seuraavilla kaavoilla:
| Laskutapa | Lauseke (esimerkillä nousu = 60 cm, vaaka = 400 cm) |
|---|---|
| Excel / Google Sheets | =DEGREES(ATAN(60/400)) |
| Laskin (aste-tila) | atan(60/400) → 8.53 ° |
| Tieteislaskin (rad-tila) | atan(60/400) * 180 / π |
| Prosenttikaltevuus (%-arvo) | (nousu/vaakamatka) * 100 → 15 % |
Mittaaminen älypuhelimella
Useat sovellukset hyödyntävät puhelimen sisäisiä sensoreita kulman mittaamiseen. Tulos saadaan suoraan näytölle asteina, prosentteina tai suhteena.
Suositeltuja sovelluksia:
- Smart Level
- Clinometer
- Angle Meter 360
- Vesivaaka
Mittaustapa:
- Lataa ja kalibroi sovellus: Useimmat sovellukset pyytävät kalibroimaan puhelimen tasaisella ja vaakasuoralla pinnalla ennen käyttöä.
- Aseta puhelin kattopintaa vasten: Aseta puhelin suoraan kattomateriaalin päälle, mahdollisimman vakaalle kohdalle. Jos pinta on epätasainen, käytä tasaista lautarimaa puhelimen alla.
- Lue mittaustulos sovelluksesta: Näyttö ilmoittaa kulman asteina, joiden perusteella voit tarvittaessa muuntaa kaltevuuden prosentiksi tai suhdeluvuksi.
- Toista mittaus useammasta kohdasta: Ota ainakin kolme mittausta eri kohdista ja laske keskiarvo tarkkuuden varmistamiseksi.
Huomioitavaa:
- Puhelimen gyroskoopin laatu vaikuttaa mittaustarkkuuteen.
- Sovellukset eivät huomioi katon muotoa – mittaa aina suoralta linjalta.
- Älypuhelinmenetelmä sopii erityisesti jyrkemmille katoille, joille pääsy on rajoitettua.
Molemmat mittaustavat tuottavat käyttökelpoisen tuloksen, kunhan mittaus tehdään huolellisesti.
| Suhdeluku | Kaltevuus asteissa | Kaltevuus prosentteina |
|---|---|---|
| 1:1 | 45,00° | 100,0 % |
| 1:1,5 | 33,69° | 66,7 % |
| 1:2 | 26,57° | 50,0 % |
| 1:2,5 | 21,80° | 40,0 % |
| 1:3 | 18,43° | 33,3 % |
| 1:3,5 | 15,95° | 28,6 % |
| 1:4 | 14,04° | 25,0 % |
| 1:4,5 | 12,53° | 22,2 % |
| 1:5 | 11,31° | 20,0 % |
| 1:6 | 9,46° | 16,7 % |
| 1:7 | 8,13° | 14,3 % |
| 1:8 | 7,13° | 12,5 % |
| 1:9 | 6,34° | 11,1 % |
| 1:10 | 5,71° | 10,0 % |
| 1:16 | 3,58° | 6,3 % |
| 1:20 | 2,86° | 5,0 % |
| 1:40 | 1,43° | 2,5 % |
| 1:50 | 1,15° | 2,0 % |
| 1:60 | 0,95° | 1,7 % |
| 1:80 | 0,72° | 1,3 % |
| 1:100 | 0,57° | 1,0 % |
Peltikaton kaltevuus
Tiilikuvioidut tai aaltopellit vaativat riittävän jyrkän katon, jotta vesi ja lumi pääsevät poistumaan tehokkaasti. Jos kaltevuus on liian loiva, saumat ja kiinnityskohdat voivat altistua seisovan veden aiheuttamille vuodoille.
Poikkeuksen tekee konesaumakatto. Se voidaan asentaa huomattavasti loivemmalle katolle kuin muut peltikatot, koska sen saumat suljetaan käsin ilman ruuveja tai tiivisteitä. Lopputuloksena on täysin tiivis rakenne, joka kestää hyvin jatkuvan vesikuormituksen ja lumen painosta tulevan rasituksen.
Konesaumakaton etuna on sen mukautuvuus erilaisiin kattomuotoihin. Loivilla katoilla se on käytännössä ainoa peltivaihtoehto, joka täyttää tiiviysvaatimukset. Jyrkillä katoilla se toimii erinomaisesti: vesi ja lumi poistuvat nopeasti, eikä katto kaipaa jatkuvaa huomiota.
Jos katon kaltevuus on rajatapaus, konesaumakatto on turvallinen valinta. Se tarjoaa varmuutta tilanteissa, joissa muiden peltikattojen rajat tulevat vastaan.
Huopakaton kaltevuus
Huopakate on suosittu ja edullinen katemateriaali, mutta sen toimivuus riippuu suoraan katon kaltevuudesta. Kaltevuus määrittää, millainen huopatuote katolle voidaan asentaa.
Tasakatoilla huopa on usein ainoa mahdollinen vaihtoehto. Tällöin käytetään hitsattavaa bitumikermiä, joka asennetaan suurina, yhtenäisinä arkkeina kahdessa kerroksessa. Tiivis ja saumaton pinta varmistaa, ettei vesi pääse rakenteisiin edes pidemmän seisomisen jälkeen. Loivilla katoilla kaikki yksityiskohdat, kuten läpiviennit, reunat, kaadot on suunniteltava erityisen huolellisesti.
Keskijyrkillä katoilla voidaan käyttää myös liimattavia tai mekaanisesti kiinnitettäviä rullahuopia. Niissä saumojen sijoittelu ja kiinnitystapa nousevat tärkeiksi, koska kaltevuus ei vielä takaa veden nopeaa poistumista. Kaksikerrosjärjestelmä on edelleen suositeltava.
Jyrkillä katoilla huopakate voi olla myös visuaalisempi elementti. Palahuopa ja kolmiorimahuopa vaativat selvästi jyrkemmän katon, jotta sade- ja sulamisvedet poistuvat tehokkaasti eikä saumoihin pääse vettä. Tällaiset ratkaisut sopivat hyvin esimerkiksi mökeille ja pieniin rakennuksiin.
Tiilikaton kaltevuus
Tiilikatto vaatii katon jyrkkyydeltä enemmän kuin useimmat muut katemateriaalit. Tiilen rakenne perustuu limittäisiin kappaleisiin, joiden väliin muodostuu luonnollisia saumakohtia. Jos katto on liian loiva, vesi ei poistu riittävän nopeasti, ja saumoihin voi kerääntyä kosteutta. Tämä lisää vuotoriskiä, erityisesti myrskyisissä tai lumisissa olosuhteissa.
Yleisesti ottaen tiilikattoa ei suositella, jos kaltevuus on suositusten rajamailla. Valmistajien suositukset asettavat minimin yleensä 14–18 asteen kulmaan. Tiilikatteen toimivuus edellyttää myös ehjää, suoraa lappeen pintaa ja laadukasta aluskatetta.
Rakenteellisesti tiilikatto on raskas. Se vaatii kantavilta rakenteilta enemmän kuin kevyemmät katteet. Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti vanhojen rakennusten kattoremontissa, jossa alusrakenteet voivat tarvita vahvistamista ennen tiilen asennusta.
| Katemateriaali | Minimikaltevuus (asteina) | Minimikaltevuus (suhdeluku) |
|---|---|---|
| Hitsattava bitumikermi, 2 alushuopaa | 0.75° | 1:80 |
| Hitsattava rullahuopa, kaksikerroskate | 1.5° | 1:40 |
| Rullahuopa, yksikerros (esim. itseliimautuva) | 3° | 1:20 |
| Liimattava rullahuopa | 6° | 1:10 |
| Konesaumakatto | 6° | 1:10 |
| Lukkosaumakatto | 7° | 1:8 |
| Aaltopelti / poimulevykate | 8° | 1:7 |
| Palahuopakatto | 11° | 1:5 |
| Tiilikuvioitu peltikatto | 11° | 1:5 |
| Tiilikatto (betoni tai savi) | 14° | 1:4 |
| Kolmiorimahuopakate | 18° | 1:3 |
Kattotyyppien kaltevuudet
Harjakatto
Harjakatossa kattolappeet laskevat harjalta kahteen suuntaan. Kaltevuus vaihtelee rakennusajankohdan ja arkkitehtuurin mukaan, mutta on tavallisesti välillä 1:3 – 1:1 eli 18°–45°.
→ Harjakatolle sopivat lähes kaikki katemateriaalit.
Pulpettikatto
Pulpettikatossa on yksi yhtenäinen lape. Kaltevuus voi vaihdella merkittävästi: moderneissa taloissa yleinen kaltevuus on vain 1:10 – 1:4 eli 5°–14°.
→ Tällaiselle katolle ei voida asentaa tiilikatetta eikä useimpia peltikatteita.
→ Toimivat ratkaisut: konesaumakatto, hitsattava bitumikermi tai kaksikerrosrullahuopa.
Mansardikatto
Mansardikaton rakenne koostuu kahdesta eri jyrkkyydestä. Yläosa on loivempi (tyypillisesti 1:4 – 1:2 eli 14°–26°), alaosa taas selvästi jyrkempi (1:2 – 1:1 eli 26°–45°).
→ Katemateriaalin tulee soveltua kumpaankin kaltevuuteen.
→ Yleisiä valintoja ovat konesaumakatto ja bitumikermit. Tiilikate on mahdollinen jyrkälle osuudelle, mutta loiva osa voi rajoittaa käyttöä.
Taitekatto
Taitekatossa katon pinta taittuu kahdessa kohdassa, tavallisesti harjan ja räystään välissä. Kaltevuudet vaihtelevat samoin kuin mansardissa, mutta rakenteet ovat usein monimuotoisemmat.
→ Konesaumakatto toimii erityisen hyvin monimuotoisilla pinnoilla, koska se voidaan muotoilla yhtenäiseksi.
Tasakatto
Tasakatto ei ole täysin vaakasuora, vaan siinä on lähes huomaamaton kaato vedenpoiston suuntaan.
→ Tällaiselle katolle käy ainoastaan hitsattava huopa tai pinnoitettu bitumikermi.
| Kattotyyppi | Tyypillinen kaltevuus | Materiaalirajoitteita |
|---|---|---|
| Harjakatto | 18°– 45° (1:3–1:1) | Ei juuri rajoitteita |
| Pulpettikatto | 5°– 14° (1:10–1:4) | Ei tiiltä tai profiilipeltiä |
| Mansardikatto | 14°– 45° (ylä- ja alaosa) | Edellyttää materiaalin soveltuvuutta molempiin osiin |
| Taitekatto | 14°– 45° | Suosii saumattomia ratkaisuja |
| Tasakatto | 0.7°–3° (1:80–1:20) | Ainoastaan hitsattava huopa |
Kaltevuuden muuttaminen kattoremontissa
Katon kaltevuutta voidaan tarvittaessa muuttaa kokonaisvaltaisen kattoremontin yhteydessä. Useimmiten kaltevuuden korottaminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun loiva katto on aiheuttanut toistuvia ongelmia, kuten veden kertymistä tai jäätyviä räystäitä.
Kaltevuuden lisääminen tuo oman lisänsä kattoremontin hintaan.
Kaltevuuden lisääminen parantaa vedenpoistoa, vähentää lumen aiheuttamaa painetta ja mahdollistaa laajemman valikoiman katemateriaaleja.
Rakenteellisesti kaltevuuden muuttaminen tarkoittaa usein kattoristikoiden tai kantavien yläpohjan rakenteiden muokkausta. Tämä vaikuttaa paitsi remontin laajuuteen myös sen kustannuksiin. Lisäksi muutos voi vaikuttaa rakennuksen ulkonäköön ja korkeuteen, jolloin rakennuslupa tai toimenpidelupa voi olla tarpeen.
Katon kaltevuuden muuttaminen on kallis ja työläs operaatio, eikä sitä kannata toteuttaa ilman perusteltua syytä.
Kaltevuuden lisääminen on tyypillisesti perusteltua, kun:
- Vanha katto on lähes tasainen ja ongelmia on esiintynyt toistuvasti
- Halutaan vaihtaa materiaaliin, joka vaatii jyrkemmän kaltevuuden
- Sadeveden poisto ei toimi riittävän tehokkaasti
- Halutaan lisätä käyttöullakkoa tai muuta tilaa katon alle
Kaltevuuden pienentäminen sen sijaan on harvoin tarpeen tai edes suositeltavaa. Se lisää riskejä veden ja lumen kertymiselle ja rajoittaa materiaalivalintoja.
Kattoremontti edessä?
Alkaako kotisi katto olla elinkaarensa ehtoopuolella? Pyydä Vaskiseppien asiantuntija paikalle, ja lasketaan yhdessä paljonko sen uusiminen maksaisi.
Sinun ei tarvitse murehtia kattosi kaltevuudesta, me osaamme suositella oikeat toimenpiteet.
Älä jätä kattoremonttiasi minkä tahansa yrityksen käsiin. Valitse Vaskisepät, valitse vuosikymmenten kotimainen käsityöosaaminen. Aito käsintehty konesaumakatto suojaa kotiasi jopa vuosisadan. Seuraava kattoremontti jää kauas tulevaisuuteen.
- Ilmainen kuntotarkastus ja nopeat arviot samana tai seuraavana päivänä
- Pitävä tarjous ja tiukasti noudatettu aikataulutus
- Kokeneet peltiseppämestarit toteuttavat kattoremontin taidolla ja huolellisuudella
- 20 vuoden vesitiiviystakuu kaikille Vaskiseppien suunnittelemille sekä toteuttamille konesaumakatoille
