Taloyhtiön kattoremontti – Opas hallitukselle ja asukkaille

Kattoremontti on yksi taloyhtiön suurimmista investoinneista. Hyvä suunnittelu ja oikea toteutus säästävät rahaa ja turvaavat kiinteistön arvon vuosikymmeniksi.

Tämä opas auttaa hallituksia ja osakkaita ymmärtämään taloyhtiön kattoremontin vaiheet alusta loppuun. Käymme läpi päätöksenteon, materiaalivalinnat, kustannukset ja työmaan valvonnan.

Keskeiset nostot:

• Kattoremontti on taloyhtiön suurimpia investointeja – huolellinen suunnittelu säästää kustannuksia
• Hallitus vastaa prosessin ohjauksesta, mutta päätös tehdään yhtiökokouksessa
• Keskimääräinen kustannus on 80–250 €/m² riippuen materiaalista ja työn laajuudesta
• Luotettava urakoitsija varmistaa laadukkaan toteutuksen ja pitkäikäisen lopputuloksen
• Selkeä viestintä asukkaille ehkäisee valitukset ja parantaa yhteistyötä

Miksi kattoremontti on taloyhtiön tärkeimpiä hankkeita?

Katto suojaa rakennusta sateelta, lumelta ja tuulelta. Se on kiinteistön ensimmäinen puolustuslinja säätä vastaan.

Huonokuntoinen katto aiheuttaa ajan myötä vakavia ongelmia. Vuodot voivat vaurioittaa rakenteita, eristeitä ja sisätiloja johtaen pahimmillaan jopa kymmenien tuhansien eurojen remontteihin.

Katon merkitys kiinteistön arvoon ja energiatehokkuuuteen

Hyvin toteutettu kattoremontti nostaa kiinteistön arvoa merkittävästi. Sekä potentiaaliset ostajat että asiantuntijat kiinnittävät huomiota katon kuntoon isännöitsijäntodistuksessa ja kuntotarkastuksessa.

Uusi katto parantaa lämmöneristystä ja alentaa lämmityskustannuksia. Motivan mukaan energiatehokas katto voi vähentää lämmityskuluja jopa 10–15 prosenttia.

Kattoremontin yhteydessä voidaan parantaa myös tuuletusta ja lisätä eristystä. Molemmat ehkäisee kosteusongelmia ja parantaa asumismukavuutta pitkällä tähtäimellä.

Milloin kattoremontti tulee ajankohtaiseksi?

Kattomateriaalin käyttöikä vaihtelee materiaalin ja toteutuksen laadun mukaan:

• Huopakatto: 20–30 vuotta
• Tiilikatto: 30–60 vuotta
• Peltikatto: 40–60 vuotta

Varoitusmerkit huonokuntoisesta katosta:

• Vuotojälkiä sisäkatoissa tai seinissä
• Irronneita tai vaurioituneita kattolaattoja
• Näkyviä halkeamia tai repeämiä huopakatossa
• Kondenssivettä ullakolla tai yläkerran huoneistoissa
• Homekasvustoa kattorakenteissa

Yleisen ohjeistuksen mukaan katon kunto tulee tarkastaa 5–10 vuoden välein. Säännöllisen tarkkailun avulla voidaan ennakoida remontin tarve ajoissa.

Viivästyneen remontin riskit

Kosteusvauriot leviävät nopeasti, jos vuotoja ei korjata. Vesi tunkeutuu eristeisiin, puurunkoihin ja sisätiloihin.

Vaurioitunut eriste menettää lämmöneristyskykynsä. Tämä nostaa lämmityslaskuja ja heikentää asumismukavuutta.

Pitkälle edenneet kosteusvauriot voivat vaatia laajoja rakennekorjauksia. Korjauskustannukset voivat nousta 50–100 prosenttia alkuperäisestä kattoremontin hinnasta.

Homekasvusto aiheuttaa terveysriskejä asukkaille. Se voi laukaista astmaoireita, allergiareaktioita ja hengitystieoireita.

Ajoissa toteutettu kattoremontti on aina halvempi kuin viivästynyt korjaus.

Kattoremontin suunnittelu – mistä kaikki alkaa

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tämä pätee erityisesti kattoremonttiin, joka on monivaiheinen ja kallis hanke.

Suunnitteluvaiheessa selvitetään katon kunto, korjaustarve ja kustannukset. Nämä tiedot ovat pohjana päätöksenteolle ja rahoituksen järjestämiselle.

Kuntokartoitus

Kuntoarvio on ensimmäinen askel kohti onnistunutta kattoremonttia. Sen tekee pätevä kattoalan ammattilainen tai kuntokartoittaja.

Kuntoarviossa selvitetään:

• Katon nykyinen kunto ja jäljellä oleva käyttöikä
• Vauriot, vuotokohdat ja korjaustarpeet
• Rakenteiden ja eristeiden kunto
• Mahdolliset homevauriot tai kosteusongelmat

Kuntoarvioraportti sisältää kirjalliset havainnot, valokuvat ja korjausehdotukset. Se toimii pohjana hankesuunnitelmalle ja kustannusarviolle.

Kuntoarvion kustannus on tyypillisesti 500–1500 euroa katon koosta ja tarkastuksen laajuudesta riippuen. Tämä on pieni sijoitus verrattuna esimerkiksi huonosta katosta johtuvan kosteusvaurion kokonaiskustannuksiin.

Hankesuunnittelu ja budjetointi

Hankesuunnitelma kuvaa kattoremontin tavoitteet, laajuuden, aikataulun ja kustannukset. Sen laatii yleensä isännöitsijä yhdessä hallituksen kanssa. Hankesuunnittelun aikana on hyvä keskustella myös kattoremontti yrityksen kanssa ja hyödyntää heidän osaamista.

Hankesuunnitelmaan kirjataan:

• Korjausten laajuus (pelkkä pintaremontti vai koko katon uusiminen)
• Käytettävät materiaalit ja niiden perustelut
• Arvioitu aikataulu ja työn kesto
• Kustannusarvio materiaaleista, työstä ja muista kuluista
• Rahoitussuunnitelma (laina, vastikkeet, mahdolliset avustukset)

Budjetti tulee laatia realistisesti. Liian tiukka budjetti johtaa helposti ylityksiin ja konflikteihin.

Kustannusarvioon kannattaa varata noin 10 prosentin pelivara yllätyksiä varten. Etenkin vanhemmassa rakennuksessa voi paljastua piilossa olevia vaurioita, jotka vaativat lisäkorvauksia.

Pitkän tähtäimen suunnittelu (PTS)

Kattoremontti tulee merkitä kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaan (PTS). Suunnitelma kattaa tyypillisesti seuraavat 5–10 vuotta.

PTS:n hyödyt:

• Helpottaa taloudellista varautumista suuriin korjauksiin
• Auttaa yhtiökokousta hahmottamaan tulevat investoinnit
• Mahdollistaa rahoituksen järjestämisen ajoissa
• Vähentää kiireellisten päätösten tarvetta

Isännöintiliitto suosittelee, että jokainen taloyhtiö päivittää PTS:nsä 3–5 vuoden välein. Näin varmistetaan, että suunnitelma pysyy ajantasaisena.

Suunnitteluvaiheen tarkistuslista:

✅ Kuntoarvio tehty ja raportti luettu

✅ Hankesuunnitelma laadittu ja budjetti arvioitu

✅ Rahoitusvaihtoehto selvitetty (laina, vastike, avustukset)

✅ Asia valmisteltu yhtiökokoukseen

✅ Asukkaille tiedotettu tulevasta remontista

Päätöksenteko ja vastuut taloyhtiössä

Kattoremontti on koko taloyhtiön yhteinen asia, mutta vastuu sen toteuttamisesta jakautuu usealle taholle. Selkeät vastuut ehkäisevät ristiriitoja ja viivästyksiä.

Asunto-osakeyhtiölaki (AsOyL 1599/2009) määrittelee, kuka vastaa mistäkin kunnossapitotoimenpiteestä taloyhtiössä.

Hallituksen rooli ja vastuut

Hallitus ohjaa kattoremonttia alusta loppuun. Se vastaa hankkeen valmistelusta, toteutuksesta ja valvonnasta.

Hallituksen tehtävät kattoremontin aikana:

• Kuntoarvion tilaaminen ja tulosten arviointi
• Hankesuunnitelman laatiminen yhdessä isännöitsijän kanssa
• Urakoitsijan valinta ja sopimuksen allekirjoittaminen
• Työmaan valvonta ja raportointi yhtiökokoukselle
• Päätösten täytäntöönpano

Hallitus ei kuitenkaan voi tehdä lopullista päätöstä kattoremontin toteuttamisesta yksin. Päätösvalta on yhtiökokouksella.

Yhtiökokouksen päätöksenteko

Kattoremontti vaatii yhtiökokouksen hyväksynnän. Päätös tehdään yleensä enemmistöpäätöksellä, ellei kyseessä ole rakenteellinen muutos.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan enemmistöpäätös riittää, jos:

• Kyseessä on tavanomainen kunnossapitotoimenpide
• Remontti ei muuta rakennuksen ulkoasua merkittävästi
• Kustannukset jakautuvat osakkaille vastikkeessa tai lainassa

Määräenemmistö (2/3 äänistä) vaaditaan, jos:

• Katon materiaali tai väri muuttuu merkittävästi
• Rakennus saa uuden ulkoasun
• Muutos vaatii rakennusluvan

Yhtiökokoukselle tulee esittää selkeä päätösesitys, joka sisältää:

• Perustelut remontin tarpeellisuudelle
• Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman
• Aikataulun ja toteutustavan
• Vaikutukset asumiseen ja vastikkeisiin

Isännöitsijän tehtävät

Isännöitsijä avustaa hallitusta koko prosessin ajan. Hän tuntee asunto-osakeyhtiölain ja osaa neuvoa päätöksenteossa.

Isännöitsijän keskeiset tehtävät:

• Yhteydenpito urakoitsijoihin ja suunnittelijoihin
• Sopimusten ja asiakirjojen valmistelu
• Rahoituksen järjestäminen (lainahakemus pankkiin)
• Viestintä asukkaille ja vastaaminen kysymyksiin
• Dokumentointi ja arkistointi

Isännöitsijä ei vastaa työmaan teknisestä valvonnasta, ellei tätä ole erikseen sovittu. Työmaan valvonta kannattaa tilata rakennusalan ammattilaiselta.

Kattomateriaalit ja vaihtoehdot taloyhtiöille

Kattomateriaalin valinta vaikuttaa remontin kustannuksiin, käyttöikään ja ulkonäköön. Jokainen materiaali sopii eri tilanteisiin.

Taloyhtiöissä yleisimmät vaihtoehdot ovat konesaumapelti, tiilikatto ja huopakatto. Valinta riippuu katon kaltevuudesta, rakennuksen tyylistä ja budjetista.

Konesaumakatto – pitkäikäinen ja huoltovapaa ratkaisu

Konesaumapelti on taloyhtiöiden suosituin valinta. Se on kestävä, helppohoitoinen ja energiatehokas.

Konesaumakatossa peltirivit yhdistetään toisiinsa saumaamalla. Tämä luo yhtenäisen, vedenpitävän pinnan ilman ylimääräisiä reikiä.

Konesaumakaton edut:

• Pitkä käyttöikä: Jopa 100 vuotta
• Vähäinen huollon tarve
• Vedenpitävä ja tiivis rakenne
• Energiatehokas ja hiljainen
• Soveltuu sekä loiville että jyrkille katoille

Konesaumakatton kustannus on tyypillisesti 80–250 euroa neliömetriltä asennettuna. Hinta vaihtelee pellin paksuuden, materiaalin ja työn vaativuuden mukaan.

Konesaumakatto soveltuu erityisen hyvin harjakatoille ja jyrkille katoille. Se on paras valinta, jos tavoitteena on pitkäikäinen ja huoltovapaa ratkaisu.

Tiilikatto – perinteinen ja kestävä vaihtoehto

Tiilikatto on perinteinen ja tyylikäs ratkaisu. Sitä käytetään usein vanhemmissa kerrostaloissa ja rivitaloissa.

Tiilikatot kestävät 30–50 vuotta, mutta vaativat enemmän huoltoa kuin peltikatot. Yksittäiset laatat voivat vaurioitua ja ne pitää vaihtaa säännöllisesti.

Tiilikattojen edut:

• Esteettinen ulkonäkö
• Hyvä äänieristävyys
• Hengittävä materiaali
• Soveltuu myös matalille katoille

Tiilikattojen haasteet:

• Painavampi kuin pelti (vaatii riittävän kantavuuden)
• Kalliimpi asennus kuin huopakatto
• Vaatii enemmän huoltoa

Tiilikattojen kustannus on 130–230 euroa neliömetriltä asennettuna. Hinta riippuu tiililaadusta ja katon muodosta.

Huopakatto – edullinen lyhyen aikavälin ratkaisu

Huopakatto on edullisin vaihtoehto, mutta sen käyttöikä on selkeästi lyhyin. Se soveltuu lähinnä matalille katoille ja väliaikaisiin ratkaisuihin.

Huopakatot kestävät 20–30 vuotta, mutta vaativat säännöllistä tarkastusta ja huoltoa. Vaurioituneet kohdat pitää paikata ajoissa.

Huopakattojen edut:

• Edullisin materiaali (60–180 €/m²)
• Soveltuu matalille katoille (1:10 tai loivemmille)
• Nopea asennus

Huopakattojen haasteet:

• Lyhyt käyttöikä
• Vaatii enemmän huoltoa ja tarkastuksia
• Heikko energiatehokkuus (tummat pinnat kuumenevat)
• Alttiimpi UV-säteilylle ja mekaanisille vaurioille

Huopakatto on järkevä valinta, jos budjetti on tiukka ja katon kaltevuus on matala. Pitkällä aikavälillä se on kuitenkin kalliimpi kuin peltikatto.

Katon materiaalin vaihto – mitä tulee huomioida

Katon materiaalia vaihdettaessa tulee selvittää rakenteiden kantavuus. Peltikatto on kevyempi kuin tiilikatto, mutta tiilikatosta peltikatoksi siirtyminen ei yleensä vaadi rakenteellisia muutoksia.

Jos suunnitellaan vaihtoa huopakatosta jyrkempään peltikattoon, tarvitaan usein:

• Uusi alusrakenne ja tuuletusväli
• Kattotuolien vahvistaminen
• Rakennusluvan hakeminen (jos katon muoto tai väri muuttuu)

Rakennusluvan tarve riippuu muutoksen laajuudesta:

• Pelkkä vesikatteen vaihto samanlaiseen ei vaadi lupaa
• Katon muodon, kaltevuuden tai värin muutos vaatii luvan
• Ulkonäön merkittävä muutos vaatii naapurien kuulemisen

Katon materiaalimuutoksesta kannattaa keskustella rakennusvalvonnan kanssa ennen päätöstä. Näin vältytään lupaprosessin viivästyksiltä.

Kattomateriaalien vertailu

Kustannukset ja rahoitus

Kattoremontin kustannukset vaihtelevat katon koon, materiaalin ja työn vaativuuden mukaan. Huolellinen budjetointi auttaa välttämään yllätykset.

Keskimääräinen kattoremontin kokonaiskustannus on 80–250 euroa neliömetriltä. Taloyhtiön kokonaislasku voi olla 50 000–200 000 euroa riippuen rakennuksen koosta.

Mistä kattoremontin kustannukset muodostuvat?

Kattoremontin hinta muodostuu useasta osatekijästä. Pelkkä materiaali ei kerro koko totuutta.

Materiaali: 40–50 % kokonaiskustannuksista

• Kattolevyt tai -laatat
• Aluskate ja tuuletusrakenteet
• Kiinnikkeet, tiivisteet ja tarvikkeet

Työ: 30–40 % kokonaiskustannuksista

• Vanhan katon purku
• Uuden katon asennus
• Rakenteiden korjaukset

Muut kulut: 15–20 % kokonaiskustannuksista

• Telineet ja sääsuojaus
• Suunnittelu ja valvonta
• Jätehuolto ja kuljetukset

Budjetissa kannattaa varata 10–15 prosentin lisäys ennakoimattomiin kuluihin. Vanhassa rakennuksessa voi paljastua piilossa olevia vaurioita.

Rahoitusvaihtoehdot taloyhtiölle

Kattoremontin rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Valinta riippuu yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja osakkaiden toiveista.

1. Yhtiölaina

Yleisin tapa rahoittaa suuri remontti. Pankki myöntää lainaa taloyhtiön nimiin, ja osakkaat maksavat sen takaisin pääomavastikkeen kautta.

• Hyödyt: Kustannukset jakautuvat pitkälle ajalle, osakkaat voivat vaihtua laina-aikana
• Haitat: Korkokustannukset, pidempi maksuaika

Laina-aika on tyypillisesti 10–20 vuotta. Korko määräytyy markkinatilanteen ja yhtiön maksukyvyn mukaan.

2. Hoitovastikkeen korotus

Taloyhtiö korottaa hoitovastiketta ja kerää rahat remonttiin ennakkoon. Tämä edellyttää hyvää suunnittelua ja aikaa.

• Hyödyt: Ei lainakustannuksia, osakkaat maksavat vain todellisen osuutensa
• Haitat: Vaatii pitkän ennakkosuunnittelun, vastike nousee merkittävästi

Tämä vaihtoehto sopii parhaiten, jos remontti on suunniteltu useita vuosia etukäteen.

3. Erillinen kertamaksu

Osakkaat maksavat remontin kustannukset kertamaksuna oman osuutensa mukaan (neliöiden tai huoneistojen lukumäärän perusteella).

• Hyödyt: Ei lainaa eikä pitkäaikaisia vastikkeita
• Haitat: Suuri yksittäinen maksu voi olla raskas osakkaille

Kertamaksu sopii pienempiin remontteihin tai tilanteisiin, joissa osakkaat haluavat selviytyä hankkeesta nopeasti.

4. Korjausavustukset

ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) ja Motiva myöntävät energiakorjausavustuksia tietyissä tilanteissa.

• Energiakorjausavustus: 10–20 % kustannuksista, jos remontti parantaa energiatehokkuutta merkittävästi
• ARA-avustus: Vanhempien kerrostalojen peruskorjaukseen

Avustukset vaativat hakemuksen ja hyväksynnän ennen urakan aloittamista. Ne eivät kata koko remonttia, mutta voivat alentaa omavastuuta.

Miten säästää kustannuksissa?

Ajoitus voi vaikuttaa hintaan. Syys- ja talvikuukaudet voivat olla edullisempia, koska urakoitsijoilla voi olla vähemmän töitä.

Kattoremonttia ei kannata “yli” suunnitella vaan hyödynnetään mahdollisimman paljon nykyisiä rakenteita.

Huolellinen suunnittelu ehkäisee kalliit virheet. Puutteellinen suunnittelu voi johtaa lisätöihin ja budjetin ylityksiin.

Toteutus ja laadunvalvonta

Hyvin toteutettu työmaa etenee suunnitellusti ja tuottaa laadukkaan lopputuloksen. Valvonta ja dokumentointi ovat avainasemassa.

Työmaan kesto vaihtelee katon koosta ja sääolosuhteista riippuen. Tyypillinen aikataulu on 4–8 viikkoa.

Työmaan aloitus ja aikataulu

Ennen töiden aloitusta varmistetaan, että kaikki on kunnossa:

• Urakkasopimus allekirjoitettu ja vakuudet hoidettu
• Rakennuslupa tai ilmoitus tehty tarvittaessa
• Asukkaille tiedotettu aikataulusta ja vaikutuksista

Työmaa aloitetaan asettamalla telineet, työmaa-aita ja sääsuojaus. Nämä suojaavat rakennusta ja asukkaita työn aikana.

Tyypillinen aikataulu kattoremonttiin:

• Viikko 1: Telineet, sääsuojaus, työmaan aidoitus
• Viikko 2–3: Vanhan katon purku, rakenteiden korjaukset, aluskatteen asennus
• Viikko 4-5: Uuden katon asennus
• Viikko 6: Läpivientien pellitykset, listoitukset, viimeistelyt
• Viikko 7: Sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet
• Viikko 8: Telineiden purku, siivoustyöt ja vastaanottotarkastus

Sääolosuhteet vaikuttavat aikatauluun merkittävästi. Sateinen jakso voi viivästyttää töitä päivällä tai kahdella.

Työmaan valvonta

Työmaan valvonta varmistaa, että työ tehdään sopimuksen mukaisesti. Valvojan tehtävänä on tarkastaa materiaalien laatu, työn toteutus ja aikataulun pitävyys.

Valvonta voidaan tilata riippumattomalta rakennusalan ammattilaiselta tai isännöitsijältä, jos hänellä on tarvittavaa osaamista.

Valvojan tehtävät:

• Tarkastaa, että työt vastaavat suunnitelmia
• Dokumentoi työn edistymisen valokuvin ja raportein
• Pitää viikoittaisia työmaakokous urakoitsijan kanssa
• Raportoi havaituista puutteista hallitukselle
• Hyväksyy työvaiheet ennen seuraavaan siirtymistä

Viikoittaiset työmaakokous pitävät kaikki osapuolet ajan tasalla. Niissä käydään läpi edistyminen, mahdolliset ongelmat ja seuraavan viikon suunnitelmat.

Vastaanottotarkastus ja takuuaika

Vastaanottotarkastus tehdään, kun työ on valmis. Siinä varmistetaan, että kaikki on tehty sopimuksen mukaisesti.

Vastaanottotarkastukseen osallistuvat:

• Urakoitsijan edustaja
• Hallituksen edustaja
• Valvoja tai isännöitsijä

Tarkastuksessa käydään läpi koko työalue ja dokumentoidaan mahdolliset puutteet. Urakoitsija sitoutuu korjaamaan virheet sovitussa ajassa.

Tyypillinen takuuaika on 2–5 vuotta riippuen sopimuksesta ja materiaalista. Takuu kattaa:

• Materiaali- ja työviat
• Vuodot ja vauriot, jotka johtuvat virheellisestä asennuksesta
• Rakenteiden vaurioitumisen asennusvirheen takia

Takuu ei kata:

• Normaalia kulumista
• Kolmannen osapuolen aiheuttamia vaurioita
• Puutteellisesta huollosta johtuvia ongelmia

Hallituksen kannattaa seurata katon kuntoa takuuaikana. Mahdolliset viat pitää reklamoida heti, kun ne havaitaan.

Tyypilliset virheet ja niiden välttäminen

Yleisimmät ongelmat kattoremonteissa johtuvat puutteellisesta suunnittelusta ja huonosta valvonnasta.

1. Puutteellinen suunnittelu

• Rakenteita ei tutkita kunnolla ennen urakkaa
• Vauriot paljastuvat vasta työn aikana
• Budjetti ylittyy ja aikataulu viivästyy

Ratkaisu: Teettää kunnollinen kuntoarvio ja varata budjetissa varaa yllätyksiin.

2. Sääsuojauksen laiminlyönti

• Avoin kattorakenne altistuu sateelle
• Kosteusvauriot sisätiloihin ja rakenteisiin

Ratkaisu: Varmista, että urakoitsijalla on sääsuojaus suunnitelma kohteeseen.

3. Heikkolaatuiset materiaalit

• Urakoitsija käyttää halvimpia materiaaleja
• Katon käyttöikä lyhenee merkittävästi

Ratkaisu: Määrittele sopimuksessa käytettävät materiaalit tarkasti.

4. Valvonnan puute

• Virheet havaitaan vasta takuuajan jälkeen
• Korjauskustannukset jäävät taloyhtiön maksettaviksi

Ratkaisu: Palkkaa pätevä valvoja ja seuraa työtä säännöllisesti.

Viestintä asukkaille ja hallitukselle

Selkeä viestintä vähentää epävarmuutta ja parantaa yhteistyötä. Asukkaat ymmärtävät remontin vaikutukset paremmin, kun heitä informoidaan säännöllisesti.

Huono viestintä aiheuttaa valituksia, epäluottamusta ja konflikteja. Hyvä viestintä tekee remontista sujuvamman kaikille osapuolille.

Miksi viestintä on tärkeää

Kattoremontti vaikuttaa asukkaiden arkeen merkittävästi:

• Meluhaitta työmaalta
• Pysäköintipaikkojen rajoitukset (telineet ja autonosturit)
• Kulkureittien muutokset

Kun asukkaat tietävät etukäteen, mitä on odotettavissa, he suhtautuvat tilanteeseen ymmärtäväisemmin. Yllätykset aiheuttavat eniten ärtymystä.

Hyvä viestintä:

• Vähentää valituksia ja yhteydenottoja
• Parantaa hallituksen ja osakkaiden välistä luottamusta
• Nopeuttaa päätöksentekoa
• Ehkäisee väärinkäsityksiä

Viestintäsuunnitelman rakenne

Viestintäsuunnitelma kattaa koko remontin ajanjaksoon:

Hyvissä ajoin ennen remonttia:

• Tiedote remontin tarpeesta ja tavoitteista
• Aikataulu ja vaikutukset asumiseen
• Kustannukset ja rahoitus (vastikkeiden muutokset)
• Yhteystiedot: kenen puoleen kääntyä kysymyksissä

Remontin aikana (viikoittain):

• Viikon töiden kuvaus
• Mahdolliset muutokset aikatauluun
• Valokuvat työn edistymisestä
• Päivitys mahdollisista ongelmista ja ratkaisuista

Remontin jälkeen:

• Loppuraportti: mitä tehtiin ja mitkä olivat lopulliset kustannukset
• Takuuajan ohjeet ja huolto-ohjeet
• Yhteystiedot takuuasioissa

Yhteenveto – Näin onnistuu taloyhtiön kattoremontti

Kattoremontti on iso hanke, mutta huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella se onnistuu hyvin. Onnistunut remontti nostaa kiinteistön arvoa ja turvaa asumisen mukavuuden vuosikymmeniksi.

Taloyhtiön kattoremontti edessä? Pyydä tarjous ja varaa kuntokartoitus!

Vaskiseppien käsintehty konesaumakatto on nappivalinta niin suuriin kerrostaloihin kuin pienempiin rivitaloihin.

Aito konesaumattu peltikatto lykkää seuraavan kattoremontin jopa 100 vuoden päähän.

• Useita eri materiaaleja ja värejä valittavissa
• Laadukas katto nostaa asuntojen arvoa
• Huoleton ja helppohoitoinen ratkaisu
• Maksaa itsensä pitkällä aikavälillä takaisin
• Konesaumakatto on hiljainen

👉Varaa taloyhtiön kuntokartoitus